Siirry metatietojen loppuun
Siirry metatietojen alkuun

Tekijänoikeus on käsitteenä tunnettu kauan. Suomessa ensimmäiset säännökset annettiin jo 1829. Nykyistä vuodelta 1961 peräisin olevaa tekijänoikeuslakia on säännöllisesti uudistettu ja kehitetty. Tekijänoikeus on myös hyvin kansainvälinen oikeudenala. Kansallisten tekijänoikeuslainsäädäntöjen perusta on yleismaailmallisissa sopimuksissa.

Yleistä

Tekniikan kehitys on lisännyt mahdollisuuksia kopioida, muokata ja levittää tekijänoikeudella suojattua materiaalia helposti ja halvalla. Internetissä on mahdollista välittää tekstiä, kuvaa ja ääntä sellaisessa mittakaavassa, mikä ei aikaisemmin ollut mahdollista. Uudet tekniset laitteet, kuten Internet ja langattomat viestintävälineet, edellyttävät uutta sisältöä, jolloin tekijänoikeudella suojatun materiaalin tarve ja kysyntä lisääntyvät ja tekijänoikeuden taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä lisää myös tarvetta lainsäädännön uudistamiseen. Opetusministeriössä valmistellaan muutoksia tekijänoikeuslainsäädäntöön. Tekijänoikeuslakiin tehdään EU:n ns.Tietoyhteiskuntadirektiiviin(2001/29/EY) edellyttämät muutokset ja se saatetaan siten vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Uusi esitys tekijänoikeuslain muuttamiseksi annetaan lähiaikoina. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2003.

Tekijänoikeuden perusta ja sähköinen kaupankäynti

Tekijänoikeudella suojataan itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia.
Tekijänoikeus syntyy teoksen tekijälle, joka on aina luonnollinen henkilö. Yhteisö tai yritys voi saada tekijänoikeuksia sopimuksilla tekijöiltä. Tekijänoikeus antaa suojaa tekijän luovuuden ilmentymälle - kirjalliselle ja taiteelliselle teokselle - sen kopiointia, levittämistä ja muuntelua vastaan. Tekijänoikeudella suojataan teoksen ilmaisumuotoa, ei itse sisältöä tai ideaa. Tekijänoikeudella suojattu teos voi olla kirja, sävellys, piirustus, tietokoneohjelma, elokuva, maalaus tai se voi ilmetä muulla tavoin.

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti silloin, kun teos ylittää teoskynnyksen, eli kun teosta voidaan pitää itsenäisenä, omaperäisenä ja luovana. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti eikä tekijänoikeus edellytä rekisteröintiä. Tekijänoikeus ei myöskään edellytä ©-merkin käyttöä, mutta sen käyttö voi olla suositeltavaa monissa yhteyksissä.

Tekijänoikeus antaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta ja sen taloudellisesta hyödyntämisestä. Tekijällä on esimerkiksi aina yksinomainen oikeus määrätä teoksensa kopioimisesta ja levittämisestä julkisuuteen. Toisaalta tekijänoikeudet toimivat innovaattorina uuden tekemiseen. Yksinoikeuksia - tekijänoikeuksia, patentteja ja muita immateriaalioikeuksia - myöntämällä yhteiskunta tukee ihmisten luovuutta ja innovatiivisuutta.

Tekijänoikeus kattaa sekä moraaliset että taloudelliset oikeudet teokseen. Taloudelliset oikeudet antavat mahdollisuuden taloudellisesti hyödyntää teosta, esimerkiksi saattamalla kirjan yleisön saataville tai myymällä kirjan filmausoikeudet elokuvayhtiölle tai antamalla oikeuden käyttää valokuvaa multimediateoksessa. Moraaliset tekijänoikeudet suojaavat tekijän henkistä "isyyttä" teokseen. Tekijän nimi on ilmoitettava asianmukaisesti teoksen yhteydessä ja tekijän mainetta kunnioittavalla tavalla, eikä teosta saa muuttaa ilman tekijän suostumusta. Moraaliset oikeudet eivät ole luovutettavissa muutoin kuin jos on kysymyksessä laadultaan tai laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttö. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta.

Lähioikeudet ovat oikeuksia, jotka on tekijänoikeuslaissa säädetty esittäville taiteilijoille (esim. muusikoille ja näyttelijöille), äänite- ja elokuvatuottajille, valokuvaajille sekä luetteloiden, tietokantojen ja muiden vastaavien valmistajille. Lähioikeuksien sisältö vastaa pääosin tekijöiden oikeuksia. Suoja-aika on kuitenkin 50 vuotta, mikä yleensä lasketaan esityksestä tai tallentamisesta; tietokantojen ja luetteloiden suoja 15 vuotta niiden valmistamisesta.

Tekijänoikeussuojaa voivat saada useat kotisivun elementit, kuten sivun yleissuunnittelu, teksti ja kuvat. Järkevintä on pyrkiä estämään tekijänoikeuden loukkaukset etukäteen informoimalla sivulla vieraileville, että sivu on tekijänoikeudella suojattu. Yleensä informaatio annetaan esittämällä sivulla ©-symboli yhdessä tekijänoikeuden haltijaa koskevan ilmoituksen ja vuosiluvun kanssa, esimerkiksi © TIEKE 2000. Suomessa symbolin käyttö ei ole tekijänoikeussuojan saamisen edellytys, mutta ei myöskään todiste tekijänoikeuden olemassaolosta. Sen käyttö kiinnittää kuitenkin huomion mahdolliseen tekijänoikeuteen ja on suotavaa, koska usein tekijänoikeuden loukkaus johtuu ajattelemattomuudesta.

Lähtökohtaisesti tekijänoikeus koskee edellä mainittuja sivujen osatekijöitä ja myös niistä muodostuvaa kokonaisuutta, ulkoasua, mikäli kokonaisuus yltää teostasoon eli on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Sen sijaan sivujen taustalla olevaa ideaa tai ajatusta ei suojata tekijänoikeudella.

Yritys vastaa oman kotisivunsa sisällöstä, esimerkiksi siitä, että kotisivuilla oleva aineisto ei loukkaa muille kuuluvia tekijänoikeuksia. Yrityksen sivuille ei saa sisällyttää kuvia, kirjoituksia tai sävellyksiä ilman niiden tekijöiden lupaa. Aina lupaa ei kuitenkaan tarvita. Tekijän yksinoikeuden vastapainoksi tekijänoikeuslaissa on kuitenkin säädetty rajoituksia merkittävistä sivistyksellisistä ja muista tärkeistä yhteiskunnallisista syistä sekä käytännöllisistä syistä. Esimerkiksi niin kutsutulla sitaattioikeudella tarkoitetaan lain mukaan lupaa ottaa lyhyt sitaatti teoksesta ilman tekijältä kysyttävää lupaa, hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaattioikeus koskee myös internet-ympäristöä (kts. tekijänoikeusneuvoston lausunto 1996:13 tekijanoikeusneuvoston lausunnot).

Sähköinen kauppapaikka rakentuu usein suuresta määrästä aineistoa, joka tuodaan sivuille linkkien avulla. Verkkosivuilta rakennetaan linkkejä myös sivuston ulkopuolelle.

Oikeudelliset kysymykset eivät vielä ole linkkien osalta täysin selviä. Tekijälle kuuluvien taloudellisten oikeuksien näkökulmasta katsottuna on selvää, että linkityksessä tapahtuu tekijänoikeudellisesti merkityksellistä toimintaa, eli kappaleen valmistamista teoksesta tai teoksen saattamista yleisön saataviin. Linkitystapana on tällöin käytetty esim. itsestään aktivoituvaa kehyslinkkiä tai ns. in line -linkkiä, eli kuvalinkkiä. Kysymykset linkityksen sallittavuudesta - eli tarvitaanko lupa - ratkaistaan samojen sääntöjen mukaan kuin verkon ulkopuolellakin. Tällaisiin toimiin on teoksen oikeudenhaltijalta hankittava lupa.

Linkitystä ei tekijänoikeudellisesta näkökulmasta saa myöskään toteuttaa niin, että se näyttää siltä kuin kyse olisi sivun tuottajan omasta palvelusta. Tämä perustuu lähinnä tekijän ns. moraalisiin oikeuksiin, eli mm. isyysoikeuteen. Sen sijaan viittaaminen teokseen esimerkiksi ilmoittamalla, mikä on teoksen nimi ja mistä se on saatavissa, on sallittua ilman tekijän lupaakin. Tämä koskee myös teoksen WWW-osoitteen eli URL:nilmoittamista, kunhan linkitetylle sivulle mentäessä käy kiistattomasti ilmi sivujen tekijä. Linkitys voi vaikuttaa myös tilanteisiin, joissa pyritään hyödyntämään jonkun toisen elinkeinonharjoittajan ns. goodwilliä linkittämällä tämän sivuille; tällöin toimintaa voidaan pitää sopimattomana toimintana elinkeinotoiminnassa. Yritysten olisi syytä myös välttää sisällyttämästä sivuilleen linkkejä, jotka johtavat tekijänoikeuksia loukkaaville sivuille.

Kaupan kohteita hankittaessa olisi myös huomioitava, että teoskappaleen, esim. CD-levyn luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutusta oikeudenomistajalta ostajalle. Lisäksi itse tekijänoikeuden luovutus on jaettavissa useaan osaan riippuen siitä, mihin tarkoitukseen oikeuksia hankitaan ja luovutetaan. Hankittaessa oikeuksia teokseen on syytä olla selvillä esimerkiksi siitä, kuinka laajoista käyttöoikeuksista ollaan sopimassa, kuinka kauaksi aikaa, mitä oikeudet pitävät sisällään, onko kysymyksessä ns. yksinoikeus vai onko sama oikeus myytävissä usealle taholle, ja ovatko oikeudet voimassa vain Suomessa vai myös kansainvälisesti. Käsite "kaikki oikeudet" ei lähtökohtaisesti pidä sisällään oikeutta muuttaa teosta tai oikeutta luovuttaa tekijänoikeutta edelleen kolmannelle. Muuttamisoikeudesta ja oikeudesta luovuttaa tekijänoikeus edelleen tulisi siis aina sopia erikseen.

Tekijänoikeuslain perusteella tekijänoikeus kauppasivuihin kuuluu sivujen tekijälle. Tilaajalla voi kuitenkin olla intressiä saada yksin tai yhdessä palvelun tuottajan kanssa tekijänoikeus kauppasivuihin. Sen vuoksi sähköisen kauppapaikan Internet-sivujen tekijänoikeudesta tulee sopia palvelun tuottajan ja tilaajan kesken, mikäli halutaan välttää väärinkäsityksiä. Voidaan esimerkiksi sopia, että tekijänoikeudet kuuluvat tilaajalle ja palvelun tuottajalle yhdessä.

Tekijänoikeuden tai rajoitettujen käyttöoikeuksien hankkiminen on oleellista, mikäli haluaa myöhemmin muuttaa tai edelleen kehittää omia www-sivujaan. Edelleen tekijänoikeuksien hankkimisella voi varmistaa, ettei sama palvelun tuottaja toimita muodoltaan ja ilmaisultaan samanlaisia www-sivujaan kilpailevalle yrittäjälle. Mitä erikoisemmasta ja räätälöidymmästä ratkaisusta on kysymys, sitä perustellumpaa on hankkia www-sivujen tekijänoikeudet itselleen. Kaiken kaikkiaan yhteisomistustilanteita tekijänoikeuden samoin kuin muiden immateriaalioikeuksien suhteen tulisi pyrkiä välttämään. Yhteisomistussuhde on ongelmallinen sen edellyttäessä kaikkien oikeuden kohdetta koskevien päätösten tekemistä yhdessä. Tämä vaikeuttaa oikeuden kohteen hallinnointia myöhemmin.

Yritystoiminnan menestykseen vaikuttaa olennaisesti se miten hyvin yrityksen henkinen pääoma ja liiketoiminnan välineet on suojattu ja miten niitä puolustetaan loukkauksia vastaan. Immateriaalioikeusstrategian tulee olla suunniteltu yrityksen ylimmässä johdossa ja se on osa yrityksen liikestrategiaa.

Tekijänoikeudet ja tavaramerkkioikeudet ovat luonteeltaan kansallisia ts. suojaa saa vain niissä maissa, joissa se nimenomaisesti on myönnetty. Suojaa muissa maissa voi saada hakemalla rekisteröintiä asianomaisessa maassa. Eurooppalaista tavaramerkkirekisteröintiä voi hakea yhteisön tavaramerkkivirastosta Espanjassa.

Toiminimi

Toiminimi on yrityksen nimi, johon yritys on saanut yksinoikeuden rekisteröimällä sen kaupparekisteriin tai joissakin tapauksissa vakiinnuttamalla. Toiminimestä tulee myös ilmetä yritysmuoto, jossa yritystoimintaa harjoitetaan, esimerkiksi avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö.

Jos yrityksen on tarkoitus harjoittaa toimintaa myös kansainvälisesti, saattaa olla tarkoituksenmukaista rekisteröidä yritykselle rinnakkaistoiminimi, joka on toiskielinen, esimerkiksi englannin tai saksankielinen versio yrityksen suomenkielisestä toiminimestä. Tunnusta tai kuviota, josta yrityksen liiketoiminta tunnetaan, kutsutaan toissijaiseksi tunnukseksi. Tällaista tunnusta ei voida rekisteröidä kaupparekisteriin, se voidaan ainoastaan vakiinnuttaa markkinoilla. Toissijainen tunnus voidaan rekisteröidään tavaramerkiksi, jos se täyttää rekisteröinnin edellytykset, ja näin saadaan varmistetuksi yksinoikeus tunnuksen käyttöön. Yritys voi myös harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä, joka voidaan myös rekisteröidä.

Tavaramerkki

Tavaramerkki on nimi, merkki tai muu tunnus, jolla tuote tai palvelu yksilöidään ja se tunnistetaan. Tavaramerkki voi olla mikä tahansa graafisesti esitettävissä oleva tunnus, sana tai kuvio tai näiden yhdistelmä. Yksinoikeus tavaramerkkiin tarkoittaa sitä, että kukaan toinen ei saa käyttää sekoitettavissa olevaa merkkiä samoissa tai samankaltaisissa tavaroissa tai palveluissa. Mitä laajemmalle alueelle tietoisuus tuotteesta ja sen tavaramerkistä leviää, sitä tärkeämpää on tavaramerkin rekisteröiminen. Rekisteröinti antaa myös selkeän oikeudellisen suojan ja on ratkaiseva kilpailuvaltti.

Tavaramerkki voidaan rekisteröidä Suomessa patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH)kansallisena tavaramerkkinä tai koko EU-alueen kattavana EU-tavaramerkkinä (yhteisötavaramerkki) Espanjassa Alicantessa sijaitsevassa Euroopan yhteisön tavaramerkkitoimistossa OHIM:ssa (OHIM=Office for the Harmonization in the Internal Market).

Rekisteröity EU-tavaramerkki kattaa myös Suomen käytännössä korvaten kotimaassa PRH:ssa rekisteröidyn tavaramerkin, sillä yhteisötavaramerkkien tuloksena syntyy jäsenmaiden kansallisten merkkien kanssa "samanarvoisia" rekisteröintejä. EU-tavaramerkkihakemus voi tulla hyväksytyksi, vaikka sama tavaramerkki olisi jo rekisteröity Suomessa. Aikaisemmin rekisteröityjen tavaramerkkien haltijat voivat nostaa väitteen tai loukkauskanteen ja näin estää uudemman rekisteröinnin. Mikäli verkkomarkkinointi ja myynti on suunnattu yhteisön sisämarkkinoille on hyvä varmistua oman tavaramerkkinsä suojasta. Tavaramerkin kansainvälinen rekisteröinti, jolla ei ole mitään tekemistä EU- eli yhteisötavaramerkin kanssa, ei korvaa suomalaista rekisteröintiä, eikä se riitä antamaan suojaa Suomessa.

Verkossa tapahtuvassa tavaramerkkien käytössä on oltava erityisen varovainen, sillä jos esimerkiksi markkinointi on englannin kielellä, voidaan joissain tapauksissa katsoa sen olevan suunnattu vaikkapa jonkin muun valtion kuluttajille ja tällöin rikkovan siellä rekisteröityä tavaramerkkioikeutta. Tosin lähinnä vasta, jos esimerkiksi toiseen valtioon on myyty jotain markkinoinnin perusteella (yksikin myyntitapaus voi riittää näytöksi). Siten selittävät "vastuuvapaus"- ja "markkinointikohde" -lausekkeet ovat varsin välttämättömiä, mikäli nettisivujen käyttäjinä on ulkomaisia kuluttajia jne. Yksi mahdollisuus nykyisin on rajoittaa sivujen käyttöä teknisesti esimerkiksi IP-osoitteiden avulla vain niille alueille, joilla niiden halutaan näkyvän. Ottaen huomioon kansainväliset konventiot, esim. Brysselin konventio, on suomalaisen nettimarkkinoijan mahdollista joutua tavaramerkkiloukkauskanteen "uhriksi", mikäli ei ole riittävällä tavalla etukäteen varmistettu, että netissä käytetyt tavaramerkit eivät ole sekoitettavissa toisiin markkinoinnin kohdealueilla rekisteröityihin merkkeihin.

Patentti- ja rekisterihallituksenverkkosivustosta löytyy taustatietoa organisaatiosta ja sen palveluista. Erillisillä sivuilla on tietopaketteja kaupparekisteristä, lomakepalvelusta, yhdistyksistä ja säätiöistä, hyödyllisyysmalleista, tavaramerkeistä, patenteista ja mallioikeudesta, tilinpäätöksestä sekä yrityskiinnityksestä. Lisäksi koulutus- ja ajankohtaistietoa.

WWW-sivujen osalta kannattaa huomioida, että esimerkiksi jopa graafinen symboli (ikoni, valikko jne) voidaan suojata. Tähän liittyen kannattaa tutustua Mallioikeuslakiin ja sen muutoksiin vuodelta 2002.

Immateriaalioikeuksiin liittyviä osapuolia

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ryhallinnoi musiikin luovien tekijöiden tekijänoikeuksia sekä edistää kotimaista luovaa säveltaidetta. Teosto toimii yhdyssiteenä musiikin tekijöiden ja käyttäjien välillä myöntämällä musiikin käyttölupia, perimällä korvauksia sekä tilittämällä ne asianomaisille tekijöille.

Gramex ry on tekijänoikeusjärjestö, jonka tarkoitus on edistää ja valvoa äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia. Gramexin keskeisin käytännön tehtävä on periä korvaukset äänitteiden käyttämisestä ja tilittää perityt korvaukset niihin oikeutetuille.

Kopiosto ry on tekijöiden, esittäjien, valokuvaajien ja kustantajien yhteinen tekijänoikeusjärjestö, joka myöntää teosten käyttölupia ja tilittää perityt korvaukset teosten tekijöille tai heidän edustajilleen.

Kuvasto ryedustaa koti- ja ulkomaisia kuvataiteilijoita ja valokuvaajia. Edustamiensa taiteilijoiden osalta Kuvasto myy käyttöluvan, joka oikeuttaa teoksen käyttämiseen esim. esitteissä, postikorteissa tai www-sivuilla.

Lisätietoa tekijänoikeuksista saa myös YK:n alaisesta Maailman henkisen omaisuuden järjestöstä WIPO:sta (World Intellectual Property Organization). WIPO:n Arbitration and Mediation Center tarjoaa välimiesmenettelyä ja sovittelua tekijänoikeuskysymyksissä (intellectual property) yksityisten osapuolten välillä.

Verkkotunnus

Verkkokauppaa harjoittavalle yritykselle domain-nimi eli yrityksen verkko-osoite on tärkeä, koska sen avulla asiakkaat löytävät yrityksen www:stä. Domain-nimi on yrityksen kauppapaikan "osoite" internetissä.

Domain-nimen loppuosa ("juuri") voi olla Suomessa rekisteröity .fi tai ulkomailla paljon käytetty .com tai joku muu tarjolla oleva lopputunnus. Mikäli yritys aikoo markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan ulkomaille, on hyvä olla myös .com-loppuinen verkko-osoite.

Verkkotunnuksen rekisteröintiä harkitsevan kannattaa siis miettiä tarvitseeko omalle tunnukselleen myös muita kuin .fi -tunnuksen ja rekisteröidä sitten ne kaikki samanaikaisesti ja samoin niitä lähellä olevat tunnukset. Näin vältytään siltä, että joku muu "ehtii ensin". Rekisteröinti kannattaa ajoittaa myös mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen tavaramerkkirekisteröintien ja yrityksen toiminimirekisteröinnin suhteen välttääkseen sen, että joku pyrkii "nappaamaan" yrityksen nenän edestä esim. toiminimeä vastaavan domain-nimen. Samoin on järkevää ennen domain-nimen rekisteröintiä pyrkiä varmistamaan, että kohdealueella ei ole rekisteröitynä samanlaista tavaramerkkiä. Tämä lähinnä jotta vältytään turhilta väitteiltä loukkauksesta, sillä vaikka ne todennäköisesti eivät menestyisi oikeudessa, voi jollain suurella kaupan alan yrittäjällä olla intressi aiheuttaa "ongelmia" pikku nettiyrittäjälle.

Suomessa fi-loppuinen verkkotunnus voidaan 1.9.2003 lähtien myöntää helpommin kuin ennen. Uuden verkkotunnuslain (228/2003)mukaan fi-loppuisen verkkotunnuksen voi hakea kaupparekisteriin rekisteröity yhteisö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistysrekisteriin rekisteröity yhdistys, säätiörekisteriin rekisteröity säätiö tai julkisyhteisö Viestintävirastosta. Verkkotunnus voidaan lisäksi myöntää Suomen tavaramerkkirekisteriin rekisteröidylle kirjainmerkkiselle tavaramerkille sekä EU:n tavaramerkkimerkkirekisteriin rekisteröidylle suomalaiselle tavaramerkille ja kaupparekisteriin rekisteröidylle aputoiminimelle. Myös ulkomaisten yritysten Suomessa rekisteröidyt sivuliikkeet voivat anoa .fi-loppuisia domain-nimiä.

Uuden lain nojalla verkkotunnukset vapautuvat siten, että hakija voi periaatteessa valita vapaasti haluamansa vähintään kaksimerkkisen tunnuksen. Enää tunnuksen ei tarvitse olla rekisteröity tavaramerkki tai toiminimi. Muutos tuo käyttäjille enemmän joustavuutta. Toisaalta hakijan on varmistauduttava ettei verkkotunnus loukkaa toisen rekisteröityä tavaramerkkiä.

Yksityishenkilön ei vielä ole mahdollista hakea omaa fi-loppuista verkkotunnusta. Hallitus valmistelee kuitenkin parhaillaan lainmuutosta jolla tämä mahdollistetaan lähitulevaisuudessa.

Domain-nimiä voidaan myös rekisteröidä kansainvälisesti eri päätteillä kuten .com, .org, .net, .edu. Näistä .com, org. ja .net -tunnukset myöntää ICANN (The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers), joka on juuri äskettäin hyväksynyt seitsemän uutta domain -nimeä edellisten kolmen lisäksi. Kuusi uutta domain-nimeä: .museum, .pro, .coop, .info, .biz ja .name ovat nimiin liittyvien toimijoiden haettavissa. Seitsemäs, .aero, on ilmailualan yritysten haettavissa. Lisää geneerisiä nimiä on odotettavissa, tulevaisuudessa myös ehkä tunnuksia kuten .shop, .firma ja .eu.
Muissa maissa toimivat yritykset voivat luonnollisesti käyttää omaa kansallista tunnustaan, esimerkiksi Ruotsin tunnus on .se ja Saksan .de. Lisää tietoa kansainvälisistä verkkotunnuksista löytyy ICANN:n sivuilta. ICANN Yhdysvaltain hallituksen vuonna 1998 perustama organisaatio, jonka tehtävänä on ollut hallinnoida kansainvälistä domain-nimien rekisteröintiä.

Yrityksen tunnistaminen ja löytäminen verkossa

Kysymys yrittäjän tunnistettavuudesta verkossa on tärkeä kuluttajan luottamuksen hankkimiseksi. Pelkkä .com tai .fi -loppuinen nimi ei kerro missä muodossa harjoitettavasta yritystoiminnasta on kysymys tai mikä yritys tosiasiallisesti harjoittaa sähköistä liiketoimintaa. Yrityksen tosiasiallinen nimi, osoite, yhteystiedot, kaupparekisterinumero tai vastaava ja muut tarpeelliset tiedot yrityksestä kuten toimilupa kiinnostavat paitsi asiakkaita myös viranomaisia. Näistä ns. elinkeinonharjoittajan tunnistetiedoista säädetään myös Euroopan yhteisön tasolla sähköisen kaupankäynnin direktiivissä, joka on Suomessa saatettava voimaan 17. tammikuuta 2002 mennessä.

Osapuolten tunnistamista on tarkemmin käsitelty kappaleessa Sopimuksen osapuolet ja tunnistaminen.

Jokaiselle www-sivun haltijalle on tärkeätä, että asiakas löytää oikean yrityksen kauppapaikan nopeasti ja varmasti. Hakukoneet auttavat oikean osoitteen löytämisessä internetissä. Siksi on oleellista saada toimiva verkko-osoite ja oikeat hakusanat omille www-sivuille. Hakusanojen tulee olla tuotteeseen tai palveluun liittyvä, sitä kuvaava termi. Ne eivät saa loukata toisen oikeuksia. Kilpailijan tavaramerkin sisällyttäminen oman sivun hakusanaksi on yleensä lainvastaista sekä tavaramerkkilain että sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevan lain nojalla. Hakusanojen ja tavaramerkkien käyttöön liittyviä tuomioistuinratkaisuja on jo useita niin ulkomailla kuin myös yksi meillä kotimaassa (Markkinatuomioistuin 1999, Pfizer)

Tavaramerkit ja toiminimet ovat yrityksen internet-sivujen lähdekoodin avainsanoja. Nämä avainsanat eli tagit tulevat olemaan tärkeitä menestystekijöitä sähköisessä kaupassa. Niillä on merkitystä verkkotunnusten osana, hakurobottien toiminnassa ja yleensä markkinoinnissa. Nämä avainsanat ovat niitä sanoja, joilla kuvataan yrityksen tuotteita ja yrityksen toimintaa ja joiden avulla asiakas löytää yrityksen omat www-sivut.

Oikeuskäytännöstä esimerkkejä avainsanojen väärinkäytöstä ulkomailla ovat esimerkiksi:

Melitta-niminen yritys haastoi tanskalaisen Coffilter yrityksen oikeuteen tavaramerkkiloukkauksesta, koska Coffilter oli kirjoittanut www-sivunsa metatagiksi sanan Melitta. Html-koodissa olevien metatagien avulla useat hakurobotit kuten esimerkiksi Yahoo! ja AltaVista indeksoivat www-sivuja, mikä puolestaan vaikuttaa sivun löydettävyyteen. Metatagit eivät ole suoraan nähtävissä www-sivulla, vaan niitä on haettava sivun takaa html-ohjelmointikielen koodista.

Toinen tapaus koskee VIAGRA-tavaramerkkiä. Yritys, jolla oli tuote nimeltä VIAGRENE, liitti sanan Viagra oman verkkosivunsa hakusanaksi. Markkinatuomioistuin antoi asiassa tuomion vuonna 1999 ja totesi vastaajayhtiön menetelleen elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti.

  • Ei leimoja

Varustettu ilmaisella Atlassian Confluence Community License-lisenssillä, joka on myönnetty hankkijalle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry / Finnish Information Society Development Centre. Evaluoi Confluencea tänään.

Adaptavist ThemeBuilderKäytössä

Adaptavist ThemeBuilder EngineAtlassian Confluence