Tietoyhteiskunnan kansalaisena toimiminen edellyttää luovaa, kriittistä ja sosiaalista mediataitoa sekä teknis-käytännöllistä osaamista

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -hankkeen ohjausryhmän sekä lasten ja nuorten mediafoorumin jäsenistä koostunut määritelmätyöryhmä on laaja-alaisella, eri alojen asiantuntijoista koostuneella kokoonpanolla pohtinut mitä ja millaisia taitoja lapsi ja nuori tarvitsee kyetäkseen toimimaan aktiivisena tieto- ja viestintäyhteiskunnan kansalaisena. Lisäksi ryhmä on jäsentänyt mediakasvatuksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön alaan liittyvää käsitteistöä ylä- ja alakäsitteiksi lapsen ja nuoren arjen näkökulmasta.

Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet

Yhteiskunnan kansalaistaidot pohjautuvat mediataidoille ja teknis-käytännöllisille taidoille. Tässä määrittelyssä nämä yhteiskunnan kansalaistaidot on jaettu neljään alueeseen joihin mediakasvatuksessa ja tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa on kiinnitettävä huomiota:

1) luova mediaosaaminen (sisällön tuottaminen), 2) kriittinen mediaosaaminen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta), 3) sosiaalinen mediaosaaminen (vuorovaikutus), sekä 4) teknis-käytännöllinen osaaminen (tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot). Teknis-käytännöllinen osaaminen läpäisee kaikki muut edellä mainitut osa-alueet, mutta muodostaa myös oman kokonaisuutensa.

1) Luova mediaosaaminen (sisällön tuottaminen)

Määritelmä:
Luovalla mediaosaamisella tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori pystyy itse tuottamaan eri tarkoituksiin soveltuvia sisältöjä sekä hyödyntämään ja kehittämään tietoa. Luova mediaosaaminen on lapsen tai nuoren omaa ilmaisua median avulla ja ilmaisutapojen (mm. teksti, ääni, kuva) soveltamista sekä kehittämistä eri yhteyksiin tuorein, uusin tavoin.

Tavoitteet:
Lapsella ja nuorella on mahdollisuus monialaiseen ohjaukseen ja luovaan tuotokseen ja sen julkaisuun eri mediaympäristöissä. Lapsella ja nuorella on rohkeus kokeilla uutta. Lapsella ja nuorella on kyky luovaan yhteistyöhön. Tavoitteena antaa välineitä oman maailmankuvan arviointiin sekä oman ajattelunsa ja itsensä kehittämiseen. Lapsen ja nuoren tulee kyetä ympäröivän maailman käsittelyyn sekä eri mediatuotosten käsittelyyn. Hyvät tekniset perusvalmiudet ovat edellytys luovalle sisällöntuotannolle, samoin kuin käsitys omista ja muiden oikeuksista mediassa. Lapsi ja nuori ymmärtää vastuullisuuden merkityksen ja kykenee vastuulliseen toimintaan.

Taidot: 

• tekstin, kuvan ja äänen yhdistäminen
• puheviestintä- ja vuorovaikutustaidot välineestä riippumatta (puhe, teksti, visuaalinen, auditiivinen) 
• omaehtoinen tuottaminen ja vaihtoehtojen mahdollisuus
• taito ilmaista itseään erilaisin median suomin mahdollisuuksin
• osallistuminen
• vastaanottaminen, ymmärtäminen, kokonaisuuden hallinta = luovan työn prosessin eri vaiheet
• käsitys omista sekä muiden oikeuksista (esim. tekijänoikeudet, kunnianloukkaus/herjaaminen, kiusaaminen, tietosuoja…)
• tuotosten, sisältöjen ja ilmaisun arviointi ja tulkinta 
• käytännöllis-tekniset taidot (tarkoituksenmukaisten välineiden ja ohjelmistojen valinta ja käyttö)
• tietoisuus lapsen oikeuksista (yksityisyys, sananvapaus, oikeus tiedon saamiseen, osallistumiseen ja itseilmaisuun sekä oikeus turvalliseen kasvuun)

2) Kriittinen mediaosaaminen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta)

Määritelmä: 
Kriittisellä mediaosaamisella tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori osaa arvioida eri medioiden roolit, tehtävät ja vaikutukset vastaanottajalle, hän on lähdekriittinen ja osaa arvioida mediasisältöjä, -palveluja ja -tuottajia.

Tavoitteet:
Lapsen ja nuoren tulee ymmärtää ja osata arvioida eri mediasisältöjen funktiota: miksi, miten ja kenelle sisältö on tuotettu ja mihin sillä pyritään. Hänen pitäisi osata arvioida omien tuotostensa tarkoituksenmukaisuutta ja vaikutuksia. Lapsi tai nuori osaa vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnan eri toimiin median ja tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tuotoksen ymmärtäminen edellyttää teknisiin perustaitoihin liittyvää ymmärrystä.

Taidot:

• analyyttis-kriittinen lukutaito
• ymmärrys median eri tarkoitusperistä (esim. kaupallinen, aatteellinen)
• tiedonhankinta ja hallinta, tiedon kriittinen rakentaminen (myös tuottamiseen tarvittavat ohjelmat, tilastojen ymmärtäminen, kaavioiden tulkintataidot)
• aktiivisen kansalaisuuden taidot
• mediaoikeudelliset taidot (yksityisyyden suojaaminen ja siihen liittyvän lainsäädännön tuntemus sekä oikeus turvalliseen kasvuun)
• mediaturvataidot (tietoturva, yksityisyys, haitalliset aineistot, ikärajat)
• käytännöllis-tekniset taidot (tarkoituksenmukaisten välineiden ja ohjelmistojen valinta ja käyttö)

3) Sosiaalinen mediaosaaminen (vuorovaikutus)

Määritelmä:
Sosiaalisella mediaosaamisella tarkoitetaan kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, yksilöiden ja yhteisöjen erilaisuus huomioon ottaen kaikissa ympäristöissä.

Tavoitteet:
Lapselle tai nuorelle pitää syntyä käsitys siitä, että hän voi toimia aktiivisesti mediassa käyttäjänä ja toimijana. Sosiaalisesta mediaosaamisesta on hänelle hyötyä ja iloa. Sosiaalinen mediaosaaminen tukee lapsen tai nuoren kasvua. Hänelle syntyy käsitys kuinka mediaa voi hyödyntää vaikuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Hänellä tulee olla käsitys myös siitä, mihin hän voi turvata tai kenen puolen kääntyä eri medioiden aiheuttamissa ahdistavissa tai kysymyksiä herättävissä tilanteissa. Lapsen tai nuoren pitää olla tietoinen yksipuolisen mediasisältöjen kuluttamisen riskeistä. Lapsi tai nuori ymmärtää etiikan ja vuorovaikutustaitojen merkityksen globaalissa mediaympäristössä sekä osaa käyttää erilaisia sosiaalisen median palveluita.
  
Taidot:

• vuorovaikutustaidot, mm. kulttuurien välisen viestinnän taidot
• vastuullinen ja eettinen median käyttö, mm. netiketti
• yhteisöllisen tiedon luominen, sosiaalinen media oppimisympäristönä
• mediaturvataidot (tietosuoja ja terveyskysymykset)
• tietoisuus lapsen oikeuksista (yksityisyys, sananvapaus, oikeus tiedon saamiseen, osallistumiseen ja itseilmaisuun)
• tarkoituksenmukaisten toimintaympäristöjen (mm. verkkopalvelut ja tietokoneohjelmat) valinta, arviointi ja tulkinta

4) Teknis-käytännöllinen osaaminen (tvt:n käyttötaidot)

Määritelmä:
Teknis-käytännöllinen osaaminen sisältää arkipäivän työelämässä ja koulussa työtehtävien laadukkaaseen hoitamiseen tarvittavien (uusien) ohjelmien ja sovellusten peruskäytön ja omaksumiskyvyn. Osaamiseen liittyy taito käyttää tarkoituksenmukaisesti erilaisia teknisiä päätelaitteita, käyttöliittymiä, ohjelmistoja ja välineitä niin, että ne tukevat ja tehostavat tavoitteellista toimintaa ja oppimista. Tekniseen taitoon liittyy myös kyky valita tarkoitukseen sopivat välineet.

Tavoitteet:

• erilaisten käyttöjärjestelmien, päätelaitteiden ja oheislaitteiden käytön perusteiden hallinta 
• tiedostojen sekä hakemistojen käsitteen, käytön ja toiminnan hallinta
• verkon käytön perusteiden (asiakas-palvelin, vertaisverkko, yleinen internetin toiminta) hallinta
• tiedon muokkaamisen ja esittämisen perusteiden hallinta ja tiedonhankinnan ja -hallinnan erilaisten teknisten sovellusten tuntemus: tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen käytettävät ohjelmistot tunnetaan

Teknis-käytännöllisen osaamisen tavoitteet ovat samansuuntaiset tieto- ja viestintätekniikan ajokortin sisältöjen ja teemojen kanssa (vrt. esim. Tieken A-kortti).

Taidot:

• osaa valita tehtävän mukaisen oikean työvälineen ja ohjelman ja tiedon esittämistyypit
• osaa siirtää tietoa eri ohjelmien välillä
• osaa tiedonhankinnassa käyttää ja hyödyntää verkon sähköisiä palveluita ja hakea tietoa eri lähteistä ja tuntee hakutekniikoita ja tietokantoja
• osaa hakea apua ja tietoa kun kone, ohjelma tai palvelu ei toimi

Taustaa määritelmäryhmän työlle

Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy vauhdilla – verkon hyödyntämiseen liittyvät toimintatavat ja käytänteet yleistyvät ja digitaalisen maailman elämyksellisyys lisääntyy. Saatavilla olevan informaation määrä moninkertaistuu ja samalla informaation alkuperä hämärtyy. Ihmiset hoitavat useat arjen askareensa sähköisesti. Median ja teknologian tarkoituksenmukaisen käytön tavoitteina on lapsen ja nuoren tasapainoisen turvallisen kasvun, aktiivisen kansalaisuuden, työelämävalmiuksien ja hyvän elämän tukeminen.

Palvelut ovat verkossa

Pankki-, matkailu-, koulutus- viihde- ja monet muut palvelut ovat verkossa ja yhä useampi hankkii esimerkiksi musiikin ja kirjat verkon välityksellä. Julkinen sektori siirtää kiihtyvällä tahdilla palveluitaan internetiin ja palvelut, jotka ovat saavutettavissa ainoastaan fyysisesti vähenevät. Ihmisten arkielämässään tarvitsemat viranomaispalvelut ja asiointi muuttuvat sähköisiksi. Sähköisten palveluiden ja tieto- ja viestintätekniikan monipuoliseen käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvää osaamista tarvitaan niin työ- kuin vapaa-ajalla. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja tarvitaan lähes kaikissa ammateissa ja kaikilla toimialoilla ja niiden hallinnasta on tullut merkittävä perustaito. Jokaiselle kansalaiselle tulisi taata tietoyhteiskunnan peruspalveluiden käyttötaidot.

Suomalaiset aktiivisia toimijoita verkossa

Vuonna 2009 suomalaisesta aikuisväestöstä 66 % käyttää verkkoa päivittäin ja 78 % vähintään kerran viikossa. Lapset ja nuoret ovat erityisen aktiivisia median käyttäjiä. Heidän arkinen toimintaympäristönsä muodostuu entistä enemmän erilaisista teknologia-, media- ja peliympäristöistä. Lapset ja nuoret tuottavat itse sisältöjä, he vastaanottavat niitä, sekä analysoivat ja tulkitsevat niiden tarkoituksia ja merkityksiä. Lapset ja nuoret ovat tietoyhteiskunnan toimijoita, eivät ainoastaan passiivisia kuluttajia. He käyttävät mediaa ja eri teknologioita hyvin moniulotteisesti. Kouluympäristö ja kodit eivät enää tunnu pysyvän tieto- ja viestintätekniikan ja mediaympäristöjen tarjoamien monipuolisten käyttömahdollisuuksien perässä vaan jäävät jälkeen, ellei kohdistettuihin ja konkreettisiin toimenpiteisiin tartuta. Normiohjausta tulisi lisätä, jotta kaikille lapsille ja nuorille voitaisiin tarjota tasa-arvoiset edellytykset oppia ja toimia yhteiskunnassa.

Media laajasti tarkasteltuna

Media ymmärretään tässä yhteydessä laajasti. Siihen sisältyvät niin perinteinen printtimedia, uutismedia, elokuvat, televisio, verkon palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla, pelit, sekä tieto- ja viestintätekniikan eri sovellukset.

Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää varsin vahvoja teknis-käytännöllisiä perustaitoja. On välttämätöntä, että jo perusopetuksessa huomioidaan median ja tekniikan käyttöön liittyvien taitojen lisäksi myös tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen ja tietoturvaan ja -suojaan liittyviä taitoja. Näiden opiskelu on aloitettava jo varhaisessa vaiheessa.

Perusopetuksen tehtävänä on opettaa yhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja Näihin perustaitoihin lukeutuvat myös mediataidot ja tieto- ja viestintätekniikan arkikäyttö. Suunnan tulee olla kohti Euroopan kärkeä tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median hyödyntämisessä läpi koko koulu- ja opiskeluajan lasten ja nuorten turvallista kasvua tukien.
 
Suomi jäänyt jälkeen – koulut tarvitsevat tukea

Suomalaiset koulut ovat tällä hetkellä Euroopassa vain keskitasolla tieto- ja viestintätekniikan, verkkojen ja median hyödyntämisen määrää mitattaessa. Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset koulut ovat keskenään varsin eriarvoisessa asemassa niiden tieto- ja viestintätekniikan, sähköisen median ja opettajien pedagogisen ja käytännöllisen osaamisen osalta. Merkittävä osa kouluista ei hyödynnä tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa (OECD, SITES, Cicero Learning -selvitys). Puutteet koulujen infrastruktuurissa ja olemassa olevien välineiden ja ympäristöjen hyödyntämisessä sekä teknisen ja pedagogisen tuen puuttuminen ovat osaltaan syynä siihen, että kaikki koulut eivät hyödynnä tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Suomelta on lisäksi puuttunut selkeä kansallinen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategia ja konkreettinen suunnitelma, miten tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa edistetään.

Kaikilla oppilailla ei ole kouluaikanaan riittävästi mahdollisuuksia hankkia työelämässä tarvittavaa osaamista ja tietoyhteiskuntavalmiuksia. Koulujen merkitys lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien ja mediataitojen kehittämisessä ja osallistamisessa on kuitenkin erittäin merkittävä. Koulujen kykyä vastata alati muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin on edistettävä ja tuettava. Tähän tähtäävät toimenpiteet edesauttavat myös lasten ja nuorten syrjäytymisen vastaisessa taistelussa.
 
Muuttuvat kansalaistaidot

Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä myös tarvittavat kansalaistaidot muuttuvat. Tietoyhteiskuntakansalaisuutta ja kansalaistaitoja pohtinut työryhmä päätyi siihen, että tietoyhteiskuntataidot muodostuvat pitkälti mediataidoista sekä teknis-käytännöllisestä osaamisesta.

Tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen alla oleva mediataito-käsite ymmärretään varsin laajasti yleisnimityksenä erilaisille mediaympäristöön liittyville taidoille. Synonyyminä käytetään myös termiä medialukutaito, jota moni alan tutkija on tottunut käyttämään. Mediataitoihin lukeutuvat tässä laajassa käytössä myös yleinen peruskansalaistaitojen hallinta. Näitä peruskansalaistaitoja ovat mm. oikeudenmukaisuus, osallistuminen, eettisyys, kulttuurien välinen ymmärrys, maailmankuvan arviointi, turvallisuus jne. Pohjana kansalaistaidoille toimii lasten ja nuorten tietämys yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. 

Ymmärrys teknologian ja tietoyhteiskunnan palveluiden mahdollisuuksista, riskeistä ja merkityksistä kuuluu olennaisesti jokaisen kansalaisen perustaitoihin. Ammatillisten opintojen tarpeet ovat laajemmat ja syvemmät kuin yleissivistävien opintojen tarpeet. 

Erilaisiin teknisiin estoihin ja suodatuksiin perustuva toimintatapa ei ole riittävä ja perusteltu, vaan kansalaistaidot pohjautuvat pitkäjänteiselle kasvatukselle, oman osaamisen kehittämiselle ja oman ympäristönsä hahmottamiselle. Verkon globaalisuudesta johtuen suomalainen lainsäädäntö ei pysty vastaamaan eikä valvomaan ympäri maailmaa tuotettuja sisältöjä. Lasten ja nuorten on itse osattava arvioida kriittisesti verkon sisältöjä ja mediaa.

Mediataitojen määrittely on osa prosessia, jolla pyritään turvaamaan tulevaisuuden tietoyhteiskuntatarpeita vastaava yleissivistys Suomessa. Työryhmä katsoo, että mediataito ja teknis-käytännöllinen osaaminen ovat jatkossa entistä merkittävämpi osa yleissivistystä. Yleissivistys on välttämätön pohja elämän laadun parantamiseksi, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Yleissivistys auttaa vastaamaan myös kansainvälisen kilpailukyvyn sekä globaalien ilmiöiden, kuten ilmastomuutoksen ja lisääntyvien elintasoerojen haasteisiin. Luova, kriittinen ja sosiaalinen mediaosaaminen sekä niihin kytkeytyvä käytännöllis-tekninen osaaminen ovat tärkeässä roolissa kaikissa yleissivistykseen kohdistuvissa odotuksissa.