Tekstiversio In English På Svenska Suomeksi Sivukartta Linkit Palaute
Etusivu TIEKE Tuotteet ja palvelut Liiketoimintapalvelut Kehityshankkeet Seminaarit Julkaisut
Esteettömyysesite

Esteet pois Web-sivuilta

Käytettävyyttä kaikille - välttämätöntä vammaisille

Webin tarjoama suuri mahdollisuus on sen mukautuvuudessa: sivustoja voi selata kotona tai matkoilla, pöytätietokoneella tai taskuun mahtuvalla laitteella, hiirtä tai näppäimistöä käyttäen, näytöltä katsoen tai äänipohjaisesti. Mukautuvuuden ansiosta sivut voidaan rakentaa niin, että ne soveltuvat myös vammaisten käyttöön. Tästä hyötyvät myös esimerkiksi mobiililaitteiden käyttäjät.

Mutta jotkin sivuilla tehdyt tekniset ratkaisut vähentävät mukautuvuutta paljonkin, tekevät sivut esteellisiksi. Jos sivu on suunniteltu toimimaan vain tavallisen tietokoneen näytössä kokoruututilassa, se ei toimi mobiililaitteella, saati puhesyntetisaattorin kautta. Usein vain pääsivu on esteellinen ja alasivut, siis sisältösivut, toimisivat hyvin. Pääsivu on kuin liian kapea pääovi, josta ei pääse pyörätuolilla sisään.

Ketkä hyötyvät eniten?

Esteettömyydestä hyötyvät teknisesti
  • Webiä mobiilitekniikalla käyttävät
  • yleensä pienten laitteiden käyttäjät
  • ääniselainten käyttäjät.
Välttämätöntä esteettömyys on niille, jotka tarvitsevat tavanomaisesta poikkeavia käyttömuotoja. Tarpeita voivat aiheuttaa esimerkiksi
  • sokeus, värisokeus, heikkonäköisyys ja muut eriasteiset ja erityyppiset näkövammat
  • kuurous ja huonokuuloisuus
  • lukihäiriö ja muut lukemisvaikeudet
  • monimutkaisen tekstin ymmärtämisen vaikeudet
  • motoriset häiriöt esimerkiksi käden tarkassa liikuttamisessa.

Pienikin parannus auttaa

Pienetkin korjaukset, kuten tekstivaihtoehtojen tarjoaminen kuville, auttavat paljon. Tärkeintä on kuitenkin järkevä suunnittelu, joka huomioi esteettömyyden (eli saavutettavuuden).

Esteetön Web-sivu tai muu verkkopalvelu on erilaisten ihmisten käytettävissä erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla laitteilla. Erilaisuus voi merkitä esimerkiksi hyvin suurta tai hyvin pientä kirjasinlajia, hiirettömyyttä, mustavalkonäyttöä, kämmenmikroa tai hidasta Internet-yhteyttä. Osalle ihmisistä "erilainen" käyttötapa on välttämätön.

Jos esteettömyys otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, se ei juuri lisää kustannuksia. Samalla sivusta tulee helppokäyttöisempi kaikille.

Web antaa hienoja mahdollisuuksia palvella niitä, joille painetut julkaisut sopivat huonosti. Oikein tehty Web-sivu on heikkonäköisen luettavissa isolla tekstillä, sokean kuunneltavissa puhesynteesin kautta ja kaikkien saatavissa ilman fyysistä liikkumista.

Esteettömyys kuuluu hyvään bisnekseen

Yrityksen kannalta esteettömyys on järkevää markkinointia ja viestintää. Kun Web-sivut ovat esteettömät, mahdollisimman suuri osa kohderyhmästä voi käyttää sivuja - ja käyttää niitä mielellään. Esteettömyys vaikuttaa myönteisesti myös yrityksen julkisuuskuvaan: tämä firma edistää tasa-arvoa.

Web-sivujen ja -palvelujen teettäjän tulisikin asettaa esteettömyys yhdeksi perusvaatimukseksi ja valvoa sen noudattamista. Yksinkertaisimmillaan vaatimus voi olla: "Laadittavien sivujen tulee noudattaa W3C:n WAI-ohjeita ainakin 1. prioriteetin vaatimusten osalta (A-taso)."

Web-sivujen ja muiden verkkopalveluiden tekijöiden kannattaa vastaavasti tuntea esteettömyyden periaatteet ja hallita sen toteuttamisen perustekniikat.

Mikä on W3C?

World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen yhteenliittymä, jossa on mukana suuri joukko yrityksiä, yhteisöjä ja laitoksia. Se kehittää tekniikoita ja laatii suosituksia Webin ja sen käytön edistämiseksi, ja se on tässä roolissaan laajalti tunnustettu. Osoite: http://www.w3.org/

Miten esteettömyys saavutetaan?

Esteettömyys saavutetaan noudattamalla yksinkertaisia suunnitteluperiaatteita ja sopivia toteutustekniikoita. Webin tekniikoita on määritellyt lähinnä W3C, joka on myös antanut ohjeita esteettömyydestä. Ohjeet koskevat sekä yleisiä suunnitteluperiaatteita että eri tekniikoiden (HTML, CSS yms.) soveltamista. Osa ohjeista on varsin yksinkertaisia ja helppoja noudattaa, kuten periaate otsikoiden merkkaamisesta standardinmukaisella tavalla. Osa taas on teknisesti mutkikkaampia ja tarkoitettu niille, jotka käyttävät kehittyneitä tekniikoita Web-sivuillaan.

Monien sivunteko-ohjelmien kuten FrontPage ja Dreamweaver uusimmissa versioissa on lisäominaisuuksia esteettömien verkkosivujen toteuttamiseksi.

Mikä on WAI?

WAI on lyhenne sanoista Web Accessibility Initiative. Se on W3C:n toiminta-alue, jossa edistetään esteettömyyttä mm. selaimia ja sivunteko-ohjelmia parantamalla. Webin sisältöjen esteettömyyden perusdokumentti on Web Content Accessibility Guidelines. <http://www.w3.org/WAI/> <http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/juhta/home.nsf>

Haluatko AAA-luokituksen?

W3C:n laatima yleinen esteettömyysohjeisto, WAI-ohjeisto, määrittelee kolme esteettömyystasoa: AAA, AA ja A. AAA on paras.

Mitä varhaisemmassa suunnitteluvaiheessa esteettömyys otetaan huomioon, sitä helpommin asiat sujuvat. Siksi uusien sivustojen tekemisessä on hyvä tähdätä suoraan AAA-tasoon. Vanhoja sivustoja korjattaessa voidaan keskittyä aluksi saavuttamaan alin taso A.

On olemassa ohjelmia, joilla voi tarkistaa sivuja esteettömyysvaatimusten kannalta. Niihin voi myös sisältyä työkaluja sivujen muokkaamiseen esteettömämmiksi.

Erityisten vaihtoehtoisten esitysmuotojen lisääminen voi merkittävästi parantaa tilannetta siitäkin, mihin päästään noudattamalla suosituksia AAA-tasolle asti. Esimerkiksi kuvallisesti esitettyjen vaihtoehtojen tarjoaminen tekstisisällölle voi auttaa lukihäiriöisiä, ja kuuroille on apua viittomakielisestä vaihtoehdosta.

Esteettömyyden perusteet helppoja

Uusia sivuja tehtäessä on yleensä vaivatonta soveltaa keskeisiä esteettömyyden periaatteita, kun ne kerran on omaksuttu. Vanhojen sivujen korjaaminen voi olla työläämpää.

Pikavinkit

  1. Rakenne: tee sivu sellaiseksi, että se alusta loppuun luettuna on toimiva, mm. tärkeimmät asiat ovat ensin.
  2. Kieli: käytä yksinkertaisinta kieltä, jonka sisällön luonne sallii.
  3. Tekniikat: käytä yksinkertaista ja loogista HTML-merkkausta, ja virittele ja sommittele ulkoasu ensisijaisesti CSS:llä.
  4. Linkit: nimeä linkit sisältöä kuvaaviksi, ei esimerkiksi "klikkaa tästä".
  5. Multimedia: tarjoa kaikelle kuva-, ääni-, video- yms. aineistolle tekstivaihtoehto.
  6. Taulukot: huolehdi, että taulukot ovat mielekkäitä myös riveittäin luettuina.
  7. Ohitettavuus: tarjoa mahdollisuus ohittaa ne aineistot, jotka voivat olla esteellisiä, kuten isot taulukot.

Jokaiselle kuvalle tulisi ilmoittaa tekstivaihtoehto ns. alt-määritteellä siten, että sivu toimii myös ilman kuvia. Sen tulisi antaa mahdollisimman hyvin sama informaatio. Esimerkkejä:

  • Kuvana esitetty tyylitelty teksti: tietenkin sama tekstinä.
  • Linkit toisistaan erottava pikkukuva: pystyviiva "|".
  • Koristekuva: tyhjä teksti. Tämän ansiosta erilaiset ohjelmat osaavat sivuuttaa kuvan.
  • Yksinkertainen kaavio: sen tietosisältö sanallisesti.
  • Hätäratkaisu: teksti, joka lyhyesti kertoo kuvan aiheen ja luonteen, niin että käyttäjä edes voi arvioida, miten olennaista asiaa kuvassa olisi.

Jos sivulla on linkkikartta eli kuvakartta (image map), josta pääsee napsauttamalla eri sivuille, kannattaa kirjoittaa myös vastaava tekstilinkkien lista esimerkiksi kuvan alle.

Erikoisongelmiin omat ratkaisunsa

Esteettömyyden kannalta erityisen ongelmallisia aineistoja ovat esimerkiksi isot taulukot, joita useinkaan ei voi käytännössä käyttää pienillä laitteilla tai näkövammaisten apuvälineillä. Ongelmia aiheuttaa myös aineisto, joka on vain näköaistilla tai vain kuuloaistilla vastaanotettavissa.

Ongelmallinen aineisto on usein parasta sijoittaa erillisille sivuille, joihin viitataan linkeillä. Linkkien yhteyteen on hyvä liittää tekstitiivistelmät ja tieto siitä, millaiseen aineistoon linkki viittaa.

Jos käytät sivuilla joitakin erityisiä tekniikoita, on syytä osata niiden käyttö. Tähän sisältyy myös sen tietäminen, mitä ongelmia niistä voi aiheutua ja miten ongelmia voi vähentää. Esimerkkejä:

  1. Äänitteet, videot ja muut vastaavat esitykset: vältä itsekseen käynnistyviä esityksiä, tarjoa mieluummin linkki.
  2. JavaScript: huolehdi siitä, että sivu toimii myös, kun JavaScript ei ole käytössä.
  3. Sovelmat ja plug-init: tarjoa vaihtoehto, joka on käytettävissä ilman kyseistä tekniikkaa.
  4. Kehykset (frames): tarjoa kehyksetön vaihtoehto (noframes) ja anna kehyksille sisältöä (ei sijaintia) kuvaavat nimet.
  5. Iso tietomassa kuten laaja taulukko: ellei sitä haluta sijoittaa omalle sivulleen, lisää sitä ennen linkki, jota seuraamalla sen voi ohittaa. Entä voisiko rakentaa järjestelyn, jolla voi hakea tietomassasta halutut tiedot lomakkeen avulla?
  6. Lomakkeet: yhdelle riville yksi asia eli syöttökentän selitys ja itse kenttä.

Näin löydät lisätietoja

Monia tekniikoita on vaikea ymmärtää ja soveltaa, ellei tunne niiden perusteita: miten ne parantavat esteettömyyttä. Ellei esimerkiksi ymmärretä, miksi kuville tarvitaan tekstivaihtoehdot, saatetaan tehdä sivu niin, että se läpäisee muodolliset esteettömyystestit mutta ei todellisuudessa toimi. Vammaisjärjestöjen sivuilla on selostuksia siitä, mitä vammaisten Webin käyttö ja yleensä tietokoneen käyttö on; tällaista aineistoa löytyy Arlainstituutin esteettömyysaineistokokoelman kautta.

Laajahko yleisesitys esteettömyyden käytännöllisestä toteuttamisesta sisältyy Esteettömyysoppaaseen, jonka TIEKE on tehnyt yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa ja jossa on myös linkkejä muihin opasaineistoihin. <http://www.tieke.fi/esteettomyysopas/estohje.html>

Esteettömyys on nykyaikaa

Esteettömyys on yhdeltä osaltaan ihmisoikeuskysymys: siinä on kyse kaikkien ihmisten oikeudesta hyötyä tietotekniikasta, osallistua tietoyhteiskuntaan. Tämä merkitsee ihmisten erilaisuuden ja erilaisten lähtökohtien tunnustamista ja huomioon ottamista. Nämä asiat tunnustetaan yhä laajemmin myös poliittisessa päätöksenteossa ja yritystoiminnassa.

EU kehottaa soveltamaan esteettömyysohjeita julkisten verkkosivujen suunnittelussa. Esteettömyys on muutenkin nostettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi eEurope-hankkeessa.

USA:ssa lainsäädäntö antaa ohjeita verkkopalveluiden esteettömästä toteutuksesta. Se vaatii, että esteettömyysohjeita noudatetaan julkisten organisaatioiden verkkosivuilla ja -palveluissa.

Suomessa on vuonna 2000 vahvistettu Julkishallinnon WWW-sivuston suunnittelun ohjeet (JHS 129), joissa keskeisinä periaatteina pidetään "saavutettavuutta (esteettömyyttä), löydettävyyttä, palvelevuutta ja osallistuvuutta".

Suuryrityksistä monet tietotekniikan alan yritykset ovat tunnustaneet esteettömyyden tärkeäksi, mitä kuvastavat myös niiden aihetta käsittelevät laajat sivustot kuten seuraavat:


Tämän esitteen on laatinut työryhmä, jossa on mukana vammaisjärjestöjä, TIEKE ja muita esteettömyydestä kiinnostuneita tahoja. Esitteen on viimeistellyt 2002-03-20 työryhmä Jukka Korpela (kirjurina), Maria Söderholm ja Martti Tala. Teknisiä muutoksia 2002-08-29.

© TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10. krs., 00100 HELSINKI, puh. (09) 4763 0400 tieke@tieke.fi Käyttöehdot Julkaisijatieto