Yleistä taustaa

Tätä opasta ruvettiin laatimaan syksyllä 2001, koska tietoturvasta oli kyllä laadittu runsaasti ohjeita, mutta suhteellisen pieni osa niistä oli kirjoitettu peruskäyttäjille (end users) käytännöllisestä näkökulmasta. Useimmat tietoturvaan tähtäävät, peruskäyttäjille tarkoitetut toimintaohjeet olivat organisaatiokohtaisia, jos niitä oli lainkaan koottu yhteen. Usein ne olivat erillisinä kohtina tietoturvaohjeiden viidakossa, jossa on paljon sellaista, mikä on liian teknistä ja liian vaativaa peruskäyttäjälle.

Oppaan luonne

Tähän oppaaseen pyrittiin valitsemaan kaikkein keskeisimpiä tietoturvaneuvoja ja muotoilemaan ne lyhyesti, "huoneentauluksi", sitten selittämään niitä tarkemmin.

Vaikka nyttemmin on laadittu myös monia muita yleistajuisia ohjeita, on peruskäyttäjille sopivan tietoturvaohjeistuksen laatimiseen ja ajan tasalla pitämiseen kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Erityisen tärkeää on muistuttaa keskeisistä perusasioista ja tuoda niitä myös uusien käyttäjien tietoon.

Kyse on tietenkin yleisluonteisesta oppaasta. Eri organisaatioissa ja tilanteissa on erityisiä tietoturva-asioita, joita on painotettava, ja kuten tässä oppaassakin korostetaan, paikallisten ohjeiden tunteminen ja noudattaminen on hyvin keskeistä. Parasta olisi, jos niin huoneentaulu kuin tarkempi ohjeistokin voitaisiin laatia organisaatio-, toimintayksikkö- tai jopa henkilökohtaiseksi, mutta käytännössä joudutaan usein tyytymään yleisempään aineistoon. Kovin useinhan tilanne on, että niin tietoturvassa kuin monessa muussakin asiassa monen kotikäyttäjän ja pienen organisaation työntekijän ainoa ATK-tukihenkilö on hän itse.

Kohderyhmänä on siis peruskäyttäjä, tai yleisemmin sanottuna ihminen tietokoneen peruskäyttäjän ominaisuudessa. Esimerkiksi johtajan tai ATK-ylläpitäjän tulee ymmärtää tietoturvasta paljon enemmän, mutta heidän on syytä myös omassa tietokoneen hyväksikäytössään ottaa tietoturva huomioon. Olisi ikävää, jos yrityksen turvasuunnitelman salaiset osat vuotaisivat ulkopuoliselle vain siksi, että turvasuunnitelman laatija ei huolehtinut henkilökohtaisen koneensa turvallisuudesta.

Tätä opasta laadittaessa käytettiin hyväksi monia niistä aineistoista, jotka on mainittu lisätiedoissa. Lisäksi erityisesti RFC 2504:nä julkaistu Users' Security Handbook, joka on suomennettu nimellä Tietokoneen käyttäjän turvaopas, oli paljolti inspiraationa ja esikuvana.

Tietoturvan käsite

Aihepiirinä tässä ohjeistossa on tietoturva sellaisena kuin se laajassa mielessä käsitetään, siis sisältäen mm. fyysisen turvallisuuden, tietoaineistojen varmistamisen ym. asioita, jotka ovat jääneet julkisuudessa jossain määrin varjoon, koska mm. virusten leviäminen on saavuttanut suuren yleisön huomion. Tietoturva on pyritty ymmärtämään suunnilleen valtionhallinnon tietoturvasanastossa olevan tietoturvan (tietoturvallisuuden) määritelmän mukaisesti:

1. Asiaintila, jossa tietojen, tietojärjestelmien ja tietoliikenteen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja käytettävyyteen kohdistuvat uhat eivät aiheuta merkittävää riskiä.
2. Keinojen ja toimenpiteiden kokonaisuus, joiden avulla pyritään varmistamaan tietoturvallisuus niin normaali- kuin poikkeusoloissa.

   Huom. Tietoturvallisuuden toteuttamisessa erotetaan kahdeksan toimenpidealuetta: hallinnollinen, henkilöstö-, fyysinen, tietoliikenne-, laitteisto-, ohjelmisto-, tietoaineisto- ja käyttöturvallisuus.

Päivitys

Oppaan sisältö on tarkistettu tammikuussa 2004. Erityisesti on tarkistettu ja täydennetty linkkejä.