 |
Jos huomaat, että tiedostosi ovat muuttuneet oudosti, tai on ilmestynyt omituisia tiedostoja tai levytilaa on salaperäisesti kadonnut tai on aihetta epäillä, että joku on luvatta käyttänyt konettasi tai käyttäjätunnustasi, tai jotain näyttäisi muutoin olevan hullusti, on syytä huolestua. Mutta ei hätääntyä.
Hätäily voi tehdä pienestä tietoturvaongelmasta ison. Se voi esimerkiksi hävittää murtojälkiä, tuhota vioittuneen tiedoston lopullisesti tai avata kokonaan uusia aukkoja turvallisuuteen.
Kun vakavia tietoturvaongelmia tai sellaisiin viittaavia oireita on ilmennyt, pyri ensi tilassa ottamaan yhteys asiantuntijaan, ja yritä rauhallisesti selvittää, mistä on kyse. Normaaleista tietokoneen käytön pulmista kannattaa toki yrittää itse selvitä ohjeiden ja käsikirjojen avulla. Jos tekstinkäsittelyohjelmassasi kaikki teksti näkyy lihavana, syynä on luultavammin jokin näppäilyvirhe tai vastaava ongelma ohjelman käytössä, ei tietomurto tai virus.
Ellet saa asiantuntijaa ihan saman tien paikalle, kirjoita muistiin, mitä olit tehnyt (mm. mitä ohjelmaa käyttänyt ja miten) ja mitä tapahtui. Ongelmien selittäminen on muutenkin vaikeaa, mutta sitten kun on unohtanut olennaisia asioita, se alkaakin olla mahdotonta.
Ota järjestelmän mahdollisen virhe- yms. ilmoituksen teksti talteen sanatarkasti. Usein asiantuntijakin joutuu tekemään hakuja tietokannoista löytääkseen selityksen, ja silloin pienikin kirjoitusvirhe merkitsee. (Järjestelmän joissakin tilanteissa virheilmoitustekstin jälkeen tulostamat monen rivin mittaiset ns. vedokset, jotka ovat täynnä numerotietoa, eivät sen sijaan useinkaan ole hyödyksi.)
Perustiedot tietotekniikasta auttavat monessa asiassa. Tietoturvaakin parantaa merkittävästi se, että tuntee tietotekniikkaa yleisesti, jolloin on parempi perusta, jolle tietoturvatiedotkin voi rakentaa. Hätiköinti ja hämääntyminen johtuvat paljolti siitä, ettei ymmärretä, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa, ja silloin helposti kuvitellaan, että kunhan tekee jotakin ja äkkiä, se auttaa.
Monellakin on kyllä paljon tietoja tietotekniikasta, mutta jotkin osa-alueet ovat saattaneet jäädä tuntemattomiksi tai, mikä pahempaa, harhakuvien varaan. Kannattaakin harkita mm. Tietokoneen ajokortin suorittamista. Sen oppisisältöihin voi tutustua ja niitä voi kerrata ATK-ajokorttikoulun sivuilta.
Pelkät aiheettomat varoituksetkin aiheuttavat vahinkoa. Jos olet kuullut jostakin uhkasta ja rupeat levittämään siitä tietoa, voi käydä, ettei se olekaan tietoa vaan luuloa tai suorastaan sumutusta, ja muut ihmiset sitten hätääntyvät ja tekevät hätiköidessään vahinkoa. Lisäksi jokainen turhaksi osoittautuva varoitus turruttaa ihmisiä: kun sitten susi oikeasti tulee, sitä pidetäänkin taas yhtenä turhana varoituksena.
Jos saat virusvaroituksen, jossa kehotetaan levittämään sanaa kaikille tuntemillesi, älä tee niin. Jätä viruksista varoittaminen tietoturva-asiantuntijoiden tehtäväksi. Liikkeellä on hyvin paljon vääriä varoituksia. Useimmiten voit tarkistaa ns. hoax warnings -listasta, että kyse on sellaisesta. Jos et, ota yhteys lähimpään turva-asiantuntijaan, joka pystyy. Muista myös yleisemmin, että paljon ihmisiä erehdytetään levittämään väärää tietoa hyvässä tarkoituksessa.
Erilaiset huijausyritykset, joita edellä 1. luvussa käsiteltiin melko laajasti, perustuvat usein siihen, että viestin vastaanottaja yritetään saada toimimaan heti. "Toimi saman tien, tarjous on voimassa vain hetken!" "Soita heti, vain 50 ensimmäistä pääsee mukaan!" "Noudata neuvoa heti, muuten tiedostosi tuhoutuvat!" Voidaan siis hyvinkin vedota tietoturvaan, kun tosiasiallinen tarkoitus on murtaa se.
Muista, että vähänkin epämääräisestä lähteestä tuleva viesti on hyvin epäilyttävä varsinkin, jos siinä kehotetaan pikaisuuteen.
|
In English 
