Siirry metatietojen loppuun
Siirry metatietojen alkuun

Arvioinnista osaamisen kehittämiseen

Digiosaamisen kehittämisen haaste on tarpeiden tunnistaminen ja menetelmien valinta. Ensin määritellään tarvittavat osaamisalueet ja -tasot ja arvioidaan nykyinen osaaminen. Tämän jälkeen on helppo tehdä kehittämissuunnitelma, valita keinot ja seurata edistymistä.

Alla olevien artikkeleiden kautta pääset kurkistamaan erilaisiin arvioinnin ja kehittämisen kokemuksiin organisaatioissa, joissa Tiviittoria on hyödynnetty.

 

 

Digitaalinen OP Pohjois-Karjala - perinteisestä finanssitoimijasta digitaalisen ajan toimijaksi


OP Ryhmä on päättänyt olla tulevaisuuden suunnannäyttäjä ja kehittää nykyistä toimintaansa digitaalisemmaksi sekä luoda täysin uusia digitaalisia liiketoimintamalleja. Tämä vaatii jokaiselta työntekijältä uutta digiosaamista ja siihen tarvittavaa täsmäkoulutusta.

Mietimme täällä Pohjois-Karjalassa kuinka voisimme selvittää työntekijöiden digiosaamisen nykytilan ja päätimme käyttää siihen Tiviittori-testiä. Testi tukee hyvin OP Ryhmän tarjoamaa liiketoimintaan liittyvää koulutusta ja digiosaamisen kehittämistä. Tärkeimpänä ajatuksena meillä on olla läsnä siellä, missä asiakkaammekin ovat – tänä päivänä se tarkoittaa myös digitaalisia kanavia.

Miksi Tiviittori-testi?

"On ilo olla mukana kehityksessä! Halusimme selvittää henkilöstömme digiosaamisen nykytilan, jotta löydämme oikeat kehittämiskohdat. Toteutimme testin syksyllä 2016. Tulokset tulivat nopeasti ja olemme päässeetkin jo miettimään minkä tyyppistä koulutusta järjestämme ensi vuoden puolella. Testi oli helppo suorittaa eikä aikaakaan mennyt kuin puolisen tuntia. Kehittämiskohteina osaltamme nousivat kaksi osa-aluetta: tiedon haku sekä tekijänoikeusasiat. Näihin panostamme ensi vuoden puolella, sillä molemmat ovat tänä päivänä tärkeitä asioita työssämme. Tekijänoikeusasioiden lisäksi kehitämme myös sosiaalisen median taitojamme, koska haluamme olla siellä missä asiakkaammekin ovat. Esimerkiksi pankin Facebook-sivut ovat ahkerassa käytössä ja sivuillamme on jo reilusti yli 2000 seuraajaa. Meillä on valovoimainen suunnannäyttäjä, pääjohtajamme Reijo Karhinen, joka omalla innostuneella esimerkillään kannustaa meitä OPlaisia käyttämään digiajan palveluita monipuolisesti", kertoo pankin digivastaava, pankinjohtaja Helvi Varpiola.

Digilähettiläät vahvasti vaikuttamassa

Pankin digisuunnitelmaan on kirjattu, että pankin jokaisessa tiimissä on oma digilähettiläs: heitä on tällä hetkellä pankissamme viisi. Digilähettiläät ovat suuressa roolissa digitalisaation eteenpäin viennissä. He ovat mukana innostamassa ja suunnittelemassa sekä tiedottavat ja kouluttavat oman tiimin porukkaa. Tämä on osoittautunut hyväksi päätökseksi, sillä oppiminen on syvempää ja yksilöllisempää, kun koulutus tapahtuu pienryhmissä.

 

OP Pohjois-Karjalan digilähettiläät (vasemmalta oikealle) Kaisa Pesu, Anne Nyyssönen, Katri Haavisto, Hanna Varis ja Jarno Kyllönen

Digilähettiläät järjestivät marraskuussa työntekijöille kaksi digi-iltapäivää, jossa tutustuttiin mm. muiden toimialojen digitalisaatioon asiantuntijaluentojen muodossa. Ensi vuoden suunnitelmissa on jatkojalostaa Tiviittori-testin tulokset käytäntöön järjestämällä koulutusta kehittämistä vaativien osa-alueiden osalta. OP ryhmältä on tulossa myös pankkimaailmaan soveltuva digiajokortti-koulutus.

Asiakaslähtöisesti kohti tulevaisuutta

Jatkuva kehittäminen nykyajan muuttuvassa maailmassa on pankkitoiminnan edellytys. Kehitämme koko ajan palvelukanaviamme kohti monikanavaista asiakaspalvelua. Haluamme olla läsnä siellä, missä asiakkaamme ovat ja tarjota palvelua luontevasti ja luotettavasti. Ensi vuonna tulemme harppaamaan ison digiloikan uusien palvelujen myötä. Suosittelemme Tiviittori-testiä muillekin yrityksille alasta riippumatta. Sen avulla selvitätte helposti yrityksenne digiosaamisen nykytilan.

 

Kirjoittaja: Anne Nyyssönen, OP Pohjois-Karjala / Yrityspalvelut


 

 

Kohti digiosaavaa Mäntsälää


Mäntsälässä aloite toimisto- ja hallintohenkilökunnan digiosaamisen kehittämiseen lähti kunnan hallintojohdosta. Oman kunnan kansalaisopisto oli luonteva taho suunnittelemaan ja toteuttamaan kehittämistä.

Mäntsälän kansalaisopiston rehtori Airi Pekkala-Mäkitalo tiesi, että on haasteellista lähteä toteuttamaan koulutusta ilman tarkempaa käsitystä tarpeesta. Erilaiset tehtävät edellyttävät erilaista osaamista. Yksilöllisten tarpeiden arvioiminen ei ole yhteismitallista, joten yhteisen suunnitelman tekeminen on vaikeaa.

Ensin pitää tunnistaa nykyosaamisen tilanne ja löytää vallitsevan ja toivotun tilanteen ero. Työkaluksi valittu TIEKEn Tiviittori on Pekkala-Mäkitalon mukaan loistava tähän tarkoitukseen.

 

Testaus oppimistilanteena

Toimisto- ja hallintohenkilökunnalle on tarjottu mahdollisuus oman osaaminen arviointiin ja kehittämiseen työajalla. Prosessi käynnistyi yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Vapaaehtoiseen, mutta toivottavaan arviointiin osallistuville oli tarjolla kaikki kolme Tiviittorin testikokonaisuutta. Jo testin tekeminen koettiin oppimistapahtumana ja henkilökohtainen tulosraportti valaisevana.

Koska ihmiset reagoivat muutoksiin eri tavoin, koko joukko tarttui oppimismahdollisuuteen hetimiten, mutta aivan kaikkia tilaisuus ei sytyttänyt. ”Se täytyy hyväksyä, että ihan kaikkia ei saada mukaan”, muistuttaa Pekkala-Mäkitalo.

Monet kehittämisen konstit

Kansalaisopistolla on rehtorin mukaan mielenkiintoinen rooli kunnan digiosaamisen kehittämisen koordinoijana. ”Tulosten tulkinta ei yksistään riitä, vaan tarvitaan toteuttaja, joka tuntee niin koulutusmahdollisuuksia kuin kehittämisen tapoja”, Pekkala-Mäkitalo lisää.

Mäntsälässä koulutusten toteuttaminen on työn alla. Tviittorin tulokset ovat sisältäneet myös positiivisia yllätyksiä. ”Aina ei tarvita pidempiä kursseja ja koulutusta, vaan esimerkiksi tunti täsmäkoulutusta tai ohjausta oman työn ohessa voi riittää.”

Kaikki hyötyvät

”Kuntatyönantajalta tämä on hyvä kädenojennus osaamisen kehittämiseen aikana, jolloin jokainen on velvollinen pitämään huolta omasta osaamisestaan. Digiosaamisen kehittämisellä haetaan työhön uutta innostusta ja tehokkuutta. Hyödynsaajia ovat kaikki kuntalaiset”, korostaa Pekkala-Mäkitalo.


Viikin normaalikoulussa sähköä ilmassa

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu testasi syksyllä 2015 aloittaneet lukiolaiset Tiviittorin teknis-käytännöllisissä taidoissa.

”Nyt oli oikea hetki testaamiselle”, toteaa kemian ja matematiikan lehtori, normaalikoulujen kehittämisyhteisön eNorssin johtoryhmän jäsen Ari Myllyviita.

Viikissä on pitkään vahvistettu tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä ja opettajien osaamista. Syksyn 2016 sähköiseen ylioppilastutkintoon on valmistauduttu hyvin.

Digilukiolaiset

Viikissä Tiviittoria käytettiin opiskelijoilla lähtötason testinä. Myllyviita noudatti periaatetta, että kun testataan, tarjotaan myös kehittämistä ja koulutusta. Testaus järjestettiin tvt-asioille omistetun päivän yhteydessä. Jo testi itsessään oli oppimistilanne.

”Samalla tuli testattua opiskelijoiden omat laitteet ja esimerkiksi verkkoon kytkeytyminen”, toteaa Myllyviita. Teknis-käytännöllinen testi valittiin siksi, että se tuo esiin pulmat, joita oppilaat eivät itse tunnista. Tulokset eivät Myllyviidalle tuottaneet yllätyksiä. Taulukkolaskenta oli yksi selkeä pullonkaula.

Digitukioppilaat avuksi

Tiviittorin tuloksista oppilaat saivat hyvän kuvan osaamisestaan, ja testitulosten perusteella opiskelijat on helppo ohjata heille haasteellisten asioiden ohjaukseen. Viikissä osa ratkaisua ovat tvt-iltapäivät ja tvt-tukioppilaat.

”Kun opiskelijat itse toteavat heikot kohtansa, he lähtevät mukaan kehittämiseen. Opiskelijat ymmärsivät, että heidän parastaan ajatellaan”, kertoo Myllyviita.

Tiviittori toimii Myllyviidan mukaan työvälineenä siinä ajassa ja paikassa kuin pitää ja antaa tarvittavan informaation. Oppilaitoksen strategia antaa merkitystä ja sijoittaa testaamisen laajempaan kokonaisuuteen.

 

Kirjoittajat Merja Sjöblom ja Hanna Vuohelainen toimivat TIEKEssä digiosaamisen kehittämisen tehtävissä

 

 

JAMKissa Tiviittori paljasti kehitystarpeet


 

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) henkilöstö testasi osaamisensa TIEKEn Tiviittorilla alkuvuodesta 2016. Tulosten mukaan perusta on kunnossa. Tilannekartoituksen jälkeen taitoja on helppo vahvistaa.

Halusimme selvittää oppilaitoksemme henkilöstön tieto- ja viestintätaitojen nykytilan, koska meillä ei ollut selkeää käsitystä, kuinka hyvin eri tehtävissä tarvittavat taidot itse kukin hallitsee. Päätöksen jälkeen totesimme heti, että omaa testiä meidän ei kannata rakentaa, kun markkinoilla on olemassa valmiitakin testejä.

 

Päädyimme TIEKEn Tiviittoriin, koska se tarjoaa kattavat kysymykset, vertailuaineistoa ja hyvät hallintatyökalut. Testattavaksi osa-alueeksi valitsimme Tiviittorin teknis-käytännölliset taidot.

85 % yli kuudesta sadasta kutsutusta osallistui arviointiin

Lähetimme kyselyn yli kuudellesadalle vastaajalle. Kyselyn olimme nimenneet digitalisaation aikakaudelle sopivaksi otsikolla ”Testaa digitaitosi!”.

Kyselyyn osallistuvia sopivasti muistuttaen ja kannustaen saimme kahdessa yksikössämme vastausprosenteiksi huimat yli 85 prosenttia. Kaikkien viiden yksikkömme keskimääräinen vastausprosentti oli 64 prosenttia, mikä oli riittävän hyvä lähtökohta osaamisemme kartoittamiseksi.

Tulosten perusteella Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstö hallitsee perusasiat hyvin. Pääsääntöisesti kaikilla osa-alueilla nousimme valtakunnallisen keskiarvon yläpuolelle.

Kehittämistä kaipaaviksi alueiksi osoittautuivat kuvankäsittely ja taulukkolaskenta. Kuvankäsittelytaitoja tarvitsevat erityisesti opettajat, jotka tuottavat materiaalia sähköisiin oppimisympäristöihin. Taulukkolaskennan taitoja tarvitaan useissa hallinnon tehtävissä, esimerkiksi talouspalveluiden projektilaskennassa.

Tulosten perusteella tulevat kehittämiskohteet helppo valita

Koska perusosaamisemme on Tiviittorin tulosten mukaan hyvällä tasolla, voimme jatkossa keskittyä uusien työvälineiden ja työtapojen omaksumiseen. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat esimerkiksi digitaalisen materiaalin tuottaminen ja verkko-oppimisympäristöjen tehokas käyttö.

Emme myöskään unohda heitä, joilla edelleen on haasteita tieto- ja viestintätekniikan perustaidoissa. Heille tarjoamme koulutusta, ohjemateriaaleja sekä henkilökohtaista tukea.

Kun perustaidot ovat hyvällä tasolla, voimme ottaa pitkiäkin digiloikkia.

 

Kirjoittaja: Ari Ilkka, tietohallintopäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu


Linkkejä artikkeleihin ja selvityksiin digiosaamiseen liittyen



 

 

 

Varustettu ilmaisella Atlassian Confluence Community License-lisenssillä, joka on myönnetty hankkijalle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry / Finnish Information Society Development Centre. Evaluoi Confluencea tänään.

Adaptavist ThemeBuilderKäytössä

Adaptavist ThemeBuilder EngineAtlassian Confluence