Tekstiversio In English På Svenska Suomeksi Sivukartta Linkit Palaute
Etusivu TIEKE Tuotteet ja palvelut Liiketoimintapalvelut Kehityshankkeet Seminaarit Julkaisut

9.5.2006

Kristallipallot syrjään, alttiutta heikoille signaaleille

Leena Ilmola, Torsti Kirvelä ja Elina Hiltunen
Marko Karvinen
Verkoilla, luovasti -seminaarin yleisöä Kuntatalolla
Pirjo Tulikukka
Jyrki Kasvi

Luovuus, innovaatiot ja heikkojen signaalien tunnistaminen ovat menestyvien toimijoiden ominaisuuksia. Menestyjät ovat hyviä verkostoitumisessa sekä erilaisten tietojen ja taitojen yhdistelemisessä. Verkoilla, luovasti -seminaarissa nämä menestystekijät olivat keskustelujen kohteena.

Seminaari pidettiin maanantaina (8.5.) TIEKEn, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja  Laatukeskuksen julkisten palvelujen laatujaoksen järjestämänä. Kuntatalolla Helsingissä pidetty tilaisuus keräsi runsaat sata osallistujaa monipuolisesti eri aloilta.

Verkkoja olivat kokemassa Kuntaliiton Torsti Kirvelän johdolla Jyrki J.J.Kasvi eduskunnasta, Leena Ilmola Fountain Parkista, Elina Hiltunen Tulevaisuuden tutkimuksen seurasta, Marko Karvinen Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmasta ja Pirjo Tulikukka Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitosta HELKAsta.

Tilaisuuden tavoitteena oli avata julkista keskustelua luovuuden mahdollisuuksista liiketoiminnassa, hallinnossa ja asukastoiminnassa. Yhä useammin toimintamuotona ovat verkostot. Niille on ominaista nopeat muutokset osallistujien, ideoiden ja päämäärien suhteen. Juuri näiden ominaisuuksien perusteella verkostot ovat hyviä luovuuden esille pääsemiseen ja heikkojen signaalien tunnistamiseen.

Kansanedustaja Jyrki J.J. Kasvi johdatteli teemaan puhumalla murroksista, joita on tapahtunut. Tekniikan nopean kehitysvauhdin vaikutukset ovat näkyvissä yhä enemmän yhteiskunnan rakenteissa ja toimintatavoissa. Perhe- ja työelämä ovat muuttuneet lyhyessä ajassa uuteen muotoon. Erityisesti mediassa muutokset ovat olleet suuria. Kaksisuuntaisuus lisääntyy, uusia julkaisijoita on yhä enemmän amatöörimedian avulla ja internetissä mukana olevat maksavat sen sisällöistä nykyistä noin 90 prosenttiosuuttaan enemmän tulevina vuosina. Nämä trendit ovat Kasvin mukaan median tulevaisuutta.

Trendihaistelijat ovat muita
kuin organisaatioiden asiantuntijoita

Sekä Kasvi että Leena Ilmola esittivät, että verkostot ovat tärkeä ja tehokas tiedonkeruun menetelmä. Heikkoja signaaleja tulee niiden kautta herkemmin esille kuin tiukasti järjestäytyneissä organisaatiorakenteissa. ”Massat tietävät aina paremmin kuin pienet asiantuntijaryhmät”, Ilmola lisäsi.

Heikot signaalit ovat Elina Hiltusen mukaan sekä aikaista informaatiota että ensioireita tulevasta, ja niitä tunnistamalla voidaan varustautua ja vaikuttaa tulevaan kehitykseen.

Heikkojen signaalien monitorointi ei riitä liiketoiminnan perustaksi, vaan sen rinnalle tarvitaan strategista suunnittelua, luovuutta ja verkostojen vuorovaikutusta.

Signaalien havaitseminen ei ole helppoa, vaikka niitä oikeastaan löytää monelta suunnalta. Hiltunen kertoi, että hyviä havainnointilähteitä ovat muun muassa taideteokset, tieteiskirjallisuus, vaihtoehtojulkaisut äärilaidoilta, internet ja pikku-uutiset mediassa. Siksi liiketoiminnassakin pitäisi pystyä ylittämään oman toiminta-alueen rajat.

Ketkä ovat herkkiä tunnistamaan heikkoja signaaleja? Ilmolan mukaan he ovat etupäässä muita kuin asiantuntijoita. Hyviä siinä ovat keski-ikäiset, erilaisissa ammateissa toimineet ihmiset, joiden työura on ollut vaihteleva ja jotka pystyvät yhdistelemään kokemaansa tietoon ja visioimaan sen perusteella tulevaa.

Koska heikkoja signaaleita havaintovaiheessa suodatetaan, asiantuntijatyössä ja johtamisessa ne saattavat jäädä huomaamatta yksinkertaisesti siksi, etteivät ne sovi omaan maailmankuvaan, ideologiaan, strategiaan tai valtakäsityksiin.

Hallinnon ja asukkaiden yhteistyöverkostot

Pääkaupunkiseudun verkostoelämästä kertoivat Marko Karvinen ja Pirjo Tulikukka. Heillä on käytännön kokemusta verkostoista ja projekteista, joissa on mukana sekä hallinnon edustajia että asukkaita.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat muodostaneet yhteistyöverkoston, jonka tuloksena on syntynyt kulttuuripalvelujen verkkojulkaisu skenet.fi. ”Kun tällaisia kulttuurihankkeita rahoitetaan, kaupunkien hallinnossa joudutaan miettimään kuuluvatko ne julkisen puolen rahoitettaviksi vai yksityisten. Tulevaisuudessa tulee esille korostuneemmin tämä pohdinta, sillä verkostot hoitavat yleensä sellaisia tehtäviä, jotka eivät hallintojaottelussa kuulu kenellekään erityisesti, mutta yhteisesti kaikille”, Karvinen kertoi kokemuksistaan. Innovatiivisuutta ja uutta ajattelua hänen mukaansa on tarjolla yllin kyllin hallinnossa, mikäli niiden annetaan tulla esiin toiminnassa.

Helsinkiläisten opettajien, hallinnon ja kirjastoasiantuntijoiden voimin on syntynyt palvelu, joka neuvoo ja opastaa opettajia tiedonhankintataidoissa. Se sisältää runsaasti verkko-opetuksen aineistoja ja työkaluja opettajille. Kolmas esimerkki verkostojen yhteistyöstä on monikulttuurinen tietopalvelu Selma-net.

Ongelmallista verkostojen yhteistuotannoissa on se, että kun on saatu kokoon palvelu, sen ylläpito ja kehitys saattavat jäädä sivuun, koska rakenteet jatkotyölle puuttuvat. Niin ikään jatkorahoitus on usein epäselvää kuten myös vastuuhenkilöiden nimeäminen.

Pirjo Tulikukka kertoi HELKAn onnistuneesta yhteistyötä asukkaiden ja hallinnon välillä muun muassa Kotikatu-projektissa, jossa osapuolina oli runsaasti yhdistyksiä asukkaiden edustajina ja hallinnon eri alueita. Kaupunginosayhdistysten liitto on vakiinnuttanut asemaansa, ja sitä kutsutaan mukaan hallinnon työryhmiin ja suunnitelmiin edustamaan asukkaiden ääntä.

”Kenen kanssa asukkaat keskustelevat, kun halutaan keskustella Helsingin kanssa?” hän kysyi. Kaupungin hallinto on pilkottu osa-alueisiin, jolloin ei ole helppoa löytää keskusteluun sopivia ja oikeita osapuolia. Verkostoissa tarvitaan sen vuoksi Tulikukan mukaan HELKAn tapaisia välittäjäorganisaatioita.

HELKA on mukana Kansalaiskanava-hankkessa, jonka tavoitteena kunta- ja sektorirajat ylittävä toimintamalli kansalaisten ja hallinnon väliseen vuorovaikutukseen.

Teksti ja kuvat: Oili Salminen, TIEKE

Linkkejä jutussa mainittuihin sivustoihin:
Helsingin opettajien tiedonhankinnan neuvontapalvelu:  http://www.tipo.edu.hel.fi
Monikulttuurinen portaali Selma-net: http:// www.selma-net.fi
Kotikatu, Helsingin kaupunginosien palvelu: http://www.kaupunginosat.net
Kansalaiskanava: http://www.kansalaiskanava.net

 

 

 

 

 


© TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10. krs., 00100 HELSINKI, puh. (09) 4763 0400 tieke@tieke.fi Käyttöehdot Julkaisijatieto